|
Äpplet faller inte långt från trädet.
(Som de gamla sjunga, så kvittra de unga).
E=As the old cock crows,the young ones learn.
E=The apple doesn't fall far from the tree.
F=Tel père, tel fils.
I=Comme canta il gallo, canterà il galletto.
L=Natureae sequitur semina puisque suae.
S=De tal palo tal astilla.
T=Der Apfel fällt nicht weit vom Stamm.
Fi=Omena ei putoa kauas puusta.
Fi=(Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.)
U=Az alma nem esik messze a fájától.
Aptiten växer medan man äter.
E=Appetite comes with eating.
F=L'appétit vient en mangeant,
la soif sén va en buvant.
I=L'appetito viene mangiando.
S=El apetito viene al comer.
T=Der Appetit kommt beim Essen.
Fi=Nälkä kasvaa syödessä.
U=Evés közben jön meg az étvágy.
Många bäckar små gör en stor å.
E=Many drops make a river.
F=Les petits ruisseaux font les grandes rivières.
I=Molti ruscelletti fanno grandi fiumi.
S=Muchas gotitas de cera hacen un cirio pascual.
T=Viele Bächlein geben einen Bach.
Fi=Monta pienoista ojaa suuren kosken kasvattavat.
U=(Sok kicsi sokra megy.)
Som man bäddar, får man ligga.
E=As you make your bed, so you must lie on it.
F=Comme on fait son lit en se couche.
I=Chi ben instrumenta ben s'addormenta.
S=Según se hace uno la cama, asi se acuesta.
T=Wie man sich bettet, so liegt man.
Fi=Niin makaa, kuin petaa.
U=Ki mint veti ágyát úgy alussza álmát.
Skynda långsamt.
E=More haste, less speed.
F=Qui court trop vite, reste en chemin.
I=Festina lente. Chi ha fretta indugi.
L=Festina lente.
S=A más prisa más vagar.
T=Eile mit Weile.
Fi=Hiljaa hyvän tekee.
U=Lassan járj tovább érsz.
Den som kommer först till kvarnen får först mala.
E=An early bird catches the worm.
F=Le premier au moulin engrène.
I=Chi è primo al mulino, primo macina.
S=El primero que llega muele su trigo.
T=Wer zuerst kommt, mahlt zuerst.
Fi=Se ensin jauhattaa, joka ensin myllyyn tulee.
Friskt vågat, hälften vunnet.
(Lyckan står den djärve bi).
E=A bold attack is half the battle.
F=Qui commence bien, finit bien.
I=Lavoro ben principato è mezzo fatto.
L=Fortes Fortuna adiuvat.
T=Frisch gewagt ist halb gewonnen.
Fi=Onni suosii rohkeaa.
U=Aki mer az nyer.
Mycket väsen för ingenting.
E=Much ado about nothing. Great cry and little wool.
F=Tant de bruit pour une omelette.
I=Molto rumore e poca lana.
L=Parturiunt montes, nascetur ridiculus mus.
S=Más el ruido que las nueces.
T="Viel Geschrei und wenig Wolle",
sprach der Jockel, als er eine Sau schor.
Fi=Paljon melua tyhjästä.
U=Sok hühó semmiért.
Alla goda ting äro tre.
(Tredje gången gillt.)
E=The third time is lucky.
F=Toutes les bonnes choses sont trois.
I=Tutte le cose favorévoli sono in numero.
L=Numero Deus impare gaudet.
S=A la tercera va la vencida.
T=Aller guten Dinge sind drei.
Fi=Kolmas kerta toden sanoo.
U=Három a magyar igazság.
Ett gott samvete är den bästa huvudkudden.
E=A good fame is better than a god face.
F=Une conscience pure est un bon oreiller.
I=Una buona coscienza è un buon guanciale.
L=Conscientia mille testes.
S=El mejor plumón es una buena conciencia.
T=Ein gutes Gewissen ist ein sanftes Ruhekissen.
Fi=Rehellisyys maan perii.
|
Det gäller att smida, medan järnet är varmt.
E=Strike while the iron is hot.
F=Il faut battre le fer pendant qu'il est chaud.
I=Il chiodo va battuto, mentre è caldo.
L=Dum ferrum candet, tundito.
S=Cuando el hierro está encendido ha de ser batido.
T=Schmiede das Eisen, solange es warm ist.
Fi=Kannattaa takoa kun rauta on kuumaa.
U=Addig üsd a vasat amig meleg.
Bättre en fågel i handen än tio i skogen.
E=A bird in the hand is worth two in the bush.
F=Mieux vaut vite un oeuf que demain un boeuf.
I=E meglio oggi l'uovo che doman la gallina.
L=Melior tutiorque est certa pax quam sperata victoria.
S=Más vale un huevo hoy que una gallina mañana.
T=Besser ein Sperling in der Hand
als eine Taube auf dem Dach.
Fi=Parempi yksi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla.
U=Jobb ma egy veréb mint holnap egy túzok.
En svala gör ingen sommar.
E=One swallow does not make a summer,
nor one woodcock a winter.
F=Une hirondelle ne fait pas le printemps.
I=Un fiore non fa ghirlanda.
S=Una golondria no hace verano.
T=Eine Schwalbe macht noch keinen Sommer.
Fi=Ei yksi pääskynen kesää tee.
U=Egy fecske nem csinál nyarat.
Ingen ros utan törnen.
E=No rose without thorns. No joy without annoy.
F=Pas de rose sans épines.
I=Non c´é rosa senza spina.
L=Inter vepres rosae nascuntur.
S=No hay rosas sin espinas.
T=Keine Rose ohne Dornen.
Fi=Ei ruusua ilman okaa.
U=Nincsen rózsa tövis nélkül.
Nöden är uppfinningarnas moder.
E=Nessecity is the mother of invention.
F=Nécessité est mère d'inventions.
I=Necessità è madre delle arti.
L=Paupertas artes omnes perdocet.
S=Más descubre un hambriento que cien letrados.
T=Not macht erfinderisch.
Fi=Hätä keinon keksii.
Fi=(Tarvet työn tekee.)
Människan spår och Gud rår.
E=Man prospes an God disposes.
F=L'homme propose, Dieu dispose.
I=L'uomo propone e Dio dispone.
L=Dii nos quasi pilas homines habent.
S=Los dichos en nos, los hechos en Dios.
T=Der Mensch denkt und Gott lenkt.
Fi=Ihminen määrää, jumala säätää.
U=Ember tervez Isten végez.
Gammal kärlek rostar aldrig.
E=Of soup and love the first is best.
F=On revient toujours à ses premieres amores.
I=Amore antico non fa ruggine.
L=Antiquus amor cancer est.
S=Sopa y amores, los primeros los mejores.
T=Alte Liebe rostet nicht.
Fi=Vanha rakkaus ei ruostu.
Fi=(Vanha suola janottaa.)
En blind höna hittar också ett korn.
E=A blind man may sometimes hit the mark.
F=A poule aveugle ne manque pas le grain.
I=Talvolta una gallina cieca trova un granello.
S=A veces un viego encuentra un hierro de caballo.
T=Ein blindes Huhn findet auch ein Korn.
Fi=Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
U=Vak tyúk is talál szemet.
Den som gräver en grop åt andra faller själv däri.
E=He who digs a pit for others, falls in himself.
F=Tel qui creuse une fosse y tombe le premier.
I=Chi ad altri scava la fossa non di rado vi cade il primo.
L=Arte premor mea. In laqueos quos posuere ruunt.
S=Quien lazo me armó en él cayó.
T=Wer andern eine Grube gräbt, fällt selbst hinein.
Fi=Joka toiselle hautaa hakee, itse kuoppaan kaatuu.
U=Aki másnak vermet ás maga esik bele.
Slutet gott, allting gott.
E=All is well, that ends well.
F=Tout est bien qui finit bien.
I=Tutto è bene che finisce bene.
L=Finis coronat opus.
S=Todo es bien lo que acaba bien.
T=Ende gut, alles gut.
Fi=Loppu hyvin, kaikki hyvin.
U=Vége jó minden jó.
|
Massor av svenska och engelska Talesätt/Ordspråk/Idioms. www.susning.nu. (Med sökfunktion).